SM-hulabaloot

Jepsan, elikkäs lauantaina - sunnuntaina oltiin Ylöjärvellä agilityn Suomen mestaruus -kisoissa. Lauantaina Jankkilta oli medijoukkue, jossa kisasi meiän lisäksi Tim&Retu, Suvi-Tuuli&Aku ja Tuomas&Nana. Me lähdettiin Jetin kanssa kolmansina, mutta meillä ei ollut kauheasti paineita, koska joukkueella oli siihen mennessä jo yksi HYL ja 20 vp. Ja vitonenhan sieltä tuli, aan kontaktilta, kun tää joku ohjaaja meni sohimaan siihen eteen (koskahan sitä oppis...). No mutta ainakin meitin joukkue sai tuloksen, 30, ja sijoitus huima (oliskos ollut) 28.!

Yötä me vietettiin Härmälän leirintäalueella, jossa kuitenkin sai ihan hyvin nukuttua (iskän pueista huolimatta), vaikka viereisissä mökeissä olikin juhlijoita. Vinkki, kannattaa ottaa korvatulpat mukaan!;)

Sunnuntaina sitten yksilöSMt, jotka jännitti tietenkin vielä enemmän kuin joukkueet. Medit aloitti aikaisin aamulla ja Jetti lähti heti numerolla 6. Rata ihan mukavan oloinen, sopivan jouheva, muttei turhan helppo. Meillä meni tosi hyvin, vaikka ehkä vähän pidettiinkin jännitystä yllä (mm. väärän esteen edessä käytiin tekemässä piruetti). Nolla me kuitenkin juostiin! Sijoitus ekan radan jälkeen viides. Siitä olisi sitten hyvä paikka lähteä finaaliin. Ei liikaa paineita, kun ei vikana joutuisi menemään, mutta kuitenkin kaikki mahdollisuudet vielä auki!

Medien jälkeen oli vuorossa minit (maksit kisasivat toisella radalla samaan aikaan kuin meditkin) ja meidän Ceci! Joka oli muuten päässyt veikkaus-listalle!;D Täytyy sanoa, että en kyllä kauheesti panostanut tähän Cecin pärjäämiseen, vaikka kerroin olikin (ihme kyllä!:D) aikasta korkea, siinä vähän yli satasen.;) No, minien tuomari oli päättänyt sijoittaa radalle uuden sarjaesteen ja vaikka Ceci oli treeneissä mennytkin sen hyvin läpi, niin päätti neiti jostain syystä kuitenkin alittaa keskimmäisen riman. Tämän seurauksena radalta vitonen ja yliaikaa (ihanneaika oli sopivan tiukka eikä kielloilla kerinnyt enää kovin helposti ihanneaikaan.). Eli siihen tyssäs nää Cecin ässämmät.

Sitten odoteltiin ja odoteltiin, jonkin aikaa. Ja päättipä Jetti (joka on aina ollut nätisti häkissään) rikkoa tällä välin meiän kevythäkinkin ja karkasi sitten sinne stadionille juoksentelemaan lämmityslenkkiä. Onneksi ei mennyt radalle ja sain sen kiinni melkein heti. Ceci, meiän kiltti tyttö, istui nätisti häkissään, vaikka Jetti sieltä oli lähtenytkin... Maksien finaali meni tässä välissä, mutta sitä en päässytkään ollenkaan seuraamaan.

No vihdoin medien finaali ja taas oottelemista, kun kuitenkin viitisen kymmentä koiraa lähti ennen meitä. Rata vaikutti ihan mukavalta, kuten jo karsintaratakin. Vihdoin päästiin radalle. Kolme ekaa estettä, kaikki hyvin, neljännen ja viidennen aidan välissä välistäveto, joka oli kyllä niin kiperä tilanne meidän kohdalle, että huh huh... Mutta periksi ei anneta! Ensin Jetti meinasi mennä väärälle esteelle, sain korjattua sen takaisin oikealle radalle, sitten se lähti menemään viidettä estettä väärältä puolelta. No saatiin kyllä taisteltua se lopulta oikealle radalle taas ja muu rata menikin ihan kivasti. Viimeinen aita, Jetti johtoon ja jännitys lopuille koirakoille!

Neljäntenä ja kolmantena olleet koirakot toheloivat omat suorituksensa, joten oltiin varmasti ainakin kolmansia, VAU! Ja kolmansiksi me jäätiinkiin, kaksi viimeistä tekivät molemmat Jettiä nopeemmat nollat ja näin sijoitukset olivat selvät: 1. koohon Luka 2. shelam Sonic ja 3. kromfo Jetti! Vitsi että oltiinkin ihan fiiliksissä!!! Iskän tartti sitten korkata kuoharipullo, jonka korkkia Jetti muuten säikähti, ja sitten vähän aikaa vaan juhlittiin ja monet kävi onnittelemassa. Kiitos vielä kaikille näillä onnittelijoille ja kannustajille ennen ja jälkeen finaaliradan!

Sitten taas odoteltiin, palkintojenjakoa ja katottiin minien finaali. Voittaja Mimmi teki kyllä ihan hirmu upean radan! Ja täytyy sanoa, että vaikka olin onnellinen meiän kolmossijasta, niin olin myös tyytyväinen siitä että voitin vähän päälle 17 euroa voittajavedosta!;) Varsinkin kun ei ollu ees omia rahoja, joilla veikkasin!:D (Että tack vaan iskä kun lainasit vähän rahaa!;D)

Päivän päätteeksi vielä palkintojen jako -seremoniat ja kotiin. Kyllä meinaan väsytti!:D Onnellinen, mutta väsynyt... ...jep!

Agilitypääsiäinen Turuus

Jep, eli pe-la oli A-maajoukkueen leiri Turkusessa. Eka päivä meittii oli vähän vähemmän, kuin lauantaina. Kouluttajina perjantaina oli Tony Häggblom ja Juha Orenius. Lähettiin aamulla kotoota ajeleen joskus puol kaheksalta, vai moneltakohan se oli, tosi aikasin kuitenkin. Ekana oli Tonyn harkat. Ohjaaja oli ehkä vähän unessa ja tuntui, että lyhyttäkin pätkää piti tehdä viissataa kertaa, että saatiin kohalleen. Kuitenkin, koutsi oli hyvä ja vaativa ja saatiin me sitten lopulta aina ne radatkin kohalleen.

Tauon jälkeen vuorossa oli Orenius ja melkoosen pitkä rata!:D 26 estettä, kai, mutta silloin ei vielä tiedetty seuraavan päivän radasta... Juha myös oli tosi hyvä ja kannustava kouluttaja! Tää iltapäivän harkka meni meiän osalta paremmin, kun itekin oli päässyt aamuhorroksesta eroon. Jettikin meni ehkä vähän paremmin tässä harjotteessa.

Illalla sitten syömään Taattisten tilalle ja savusaunaan s a u n a t r i k o i s s a ! ! ! Täytyy sanoo, että oltiin ekaksi vähän ymmällään, kun tää tilan emäntä rupes puhuun trikoista, kuulemma sillon voi miehet ja naiset olla samaan aikaan. Nää trikoot osoittautu sitten sellasiksi raidallisiksi pelleasuiksi, jotka meiän oli tietty pakko vetästä päälle, olihan ne aika seksikkäät!:D Itse sauna oli kyllä tosi upea.

Seuraavana päivänä taas aamun treenit Tonyn. Sinänsä harmitti, että Häggblommin molemmat harkat oli aamusta, kun mä nyt tunnetusti oon aamukankea ja unessa yleensä puoleen päivään asti. Mutta edelleen Tony oli tosi hyvä ja napakka ohjaaja, joka ei vähällä päästänyt! Iltapäivällä oli sitten vuorossa Lehtiön Anjan 31 esteen rata. Ja se oli rakennettu siis 20mx20m halliin! Ei ollut meinaan ihan helppo, vaikka Anja eka sanokin, että on tosi helppo ja suht lyhyt rata. Vaikeehan se oli, mutta viimesellä kerralla meni koko rata nappiin lukuunottamatta yhtä pientä kauneusvirhettä.

Niin sitten loppu sekin leiri, tosin sunnuntaina lähdettiin vielä kotoota iskän kanssa, heti aamulla tosiaan, Turkuun kisaamaan. Kaksi rataa Jetillä, yksi Cecillä. Jetin saldo oli 0 ja 2. sija ja toiselta HYL. Cecille 0 ja oisko ollut 8. sijoitus. Nää kisat oli ATT:N hallilla, jossa meinaan vähän pölisi hiekka! Harkat oli perjantaina TSAU-keskuksessa ja lauantaina Noora Salosen hallissa. Kaikkein kivoin oli ehdottomasti Nooran halli, joka oli lämmin ja mattopohjainen. Tosin olisihan se voinut olla suurempikin...

Koko pääsiäsloman yhteistulos oli siis onnistunut leiri, hyvät koulutukset, pari nollaa kisoista, saunatrikookokemus ja lopulta maanantaina kuume, kurkkukipu ja flunssa.

Ceci ennen ja jälkeen

Eli ylimmäisenä ennen nyppimistä ja alempana jälkeen sen. Kuvien laatu nyt ei ole ehkä paras mahdollinen (iskä otti, höm, iskä otti <; ), mutta saa niistä nyt vähän osviittaa Cecin ulkonäön muutoksesta.


Tänään on muuten agiränkkärit. Eli siis Jankkin epäviralliset kisat. Meen sinne molempien kanssa ja varmaan joudun töihinkin.


Eilen tokoharkoissa meni ihan älyttömän hyvin ja Annelta sai tosi hyviä vihjeitä ja vinkkejä! Kuten kisatreenin ja tekniikkatreenin eroavaisuudesta puhuttiin ja kerrottiin tarkemmin, miten kannattaa treenta. Ennen aina vedin samala kisa- ja tekniikkaharkat, enkä edes ajatellut, että ne voisi tehdä erikseen. Eli tosi hyviä juttuja tuli, toi oli vain yksi monista mitä eilen saatiin irti!:)

Kaikenlaista jupinaa

Moro vaan taas! Ihan ekaksi on pakko sanoa, että meiän koneelta ei onnistu tähän blogiin vastaaminen enää sitten ollenkaan (ja vikahan ei tietenkään oo käyttäjässä <; ), joten siksi en ole vastannut Adeinankaan viestiin. Kyse ei siis ole tahallisesta piittaamattomuudesta....;)

Kisoja on noitten Turun menestyskisojen jälkeen käyty kahdessa paikkaa, Tampereella ja Turussa uudemman kerran. Tampereelta tuli vitonen, joten ei menestystä sieltä. Turussa sitten oli kaksi rataa, jolla toisella tulimme toiseksi ja toisella saimme hylyn. Tää nollarata oli melko hirviän näköstä menoa ja sitten taas tähän HYL-rataan olin ihan äärettömän tyytyväinen!:D Eli vähän väärin päin meni kyllä tulokset...

Täällä on hirveä keli! Räntää sataa, on kylmä ja märkä. Viime viikko oli jo niin keväistä ja ihanaa ja sitten tulee tämmöset rumat kelit. Meni ihan kesäfiilis, jota oli kerennyt hankkia jo se lyhyen kevään aikana!

Molemmilta tytöiltä lähti karvat viime viikolla! Ceci käytettiin trimmaajalla (liian paljon karvaa, että me oltais jaksettu nyppiä) ja Jetti nypittiin sitten ihan kotona. Vähän on Jetillä vielä karvaa mahassa ja nassussa, mutta muuten on ihan pohjavillalla tuo tyttö!;) Ceci taas on ihan rotan näkönen... Laitan kuvia siitä Cecistä tässä ihan lähiaikoina, joten pysykäät linjalla!;)

Turun kisojen raportti

Oli eilen meinaan vähän pitkä päivä (aamu seitsemältä lähdettiin, kotona oltiin yhdeksän aikaan illalla), mutta kyllä kannatti! Saldo oli Jetin kanssa kaksi nollavoittoa ja yksi vitonen, Cecin kanssa oltiin vain yhdelää radalla, josta nolla ja sijoitus joku 8.

Eka rata, tuomarina Jarmo Jämsä, oli ihan mielenkiintoinen, joskin aika virtaviivainen. Oli meidän eka rata juoksutauon jälkeen, joten en tiennyt rataantutustumisessa yhtään, millä tuulella Jetti oli. No, aika kuumanahan tuo kävi!:D Lähdössä rähjäsi mulle eikä suostunut kunnolla jäämään ekan esteen taakse. Onneksi kuitenkin selvittiin se rata, ihan hienosti meni, ja voitettiinkin sitten medi kolmoset mukavalla miinusajalla! Koiria oli siinä kolmen-neljänkymmenen verran.

Toinen rata, oli sekin saman tyylinen kuin eka, ehkä hieman vaativampi, mutta ei paha. Minit oli ennen medejä, eli Cecin startti oli ekana. Myös Cecille tämä oli eka rata juoksujen jälkeen... Ja se näkyi myös radalla, Ceci oli kamalan kankea ja hidas, mutta nolla me saatiin silti väännettyä sieltä! Yliaikaa 0,68 eli just ja just saatiin SM/karsintanolla. Jetti oli toisella radalla samanlainen kuin ekallakin, rähjäsi lähdössä. Se hiipi sitten sen verran paljon, että ei enää pystynyt hyppäämään kunnolla sitä ekaa rimaa ja pudotti sen. Muuten sekin rata meni loistavasti!:)

Kolmannella radalle, tuomarina Markku Vuorinen, lähdettiin tokasta ärsyyntyneinä, nolla kun oli ollut niin lähellä. Ohjaus oli vähän uneliasta ja aika monta kohtaa tehtiin erilailla kuin piti. Saatiin silti väännettyä se loppuun asti ja nollahan sieltä tuli! Myös se rata voitettiin melkein kymmenen sekunnin miinusajalla...

Oli mukava lähteä kotiinpäin, kun takana oli kolme nollaa ja yksi "henkinen nolla"! Ja edessä enää yhden karsintanollan hakeminen...;)

Huomenna kisaamaan!

Jipii, huomenna TSAU:n triplakisoihin! Juoksut on onneksi hyvin loppu, Jetti ei vuoda enää ollenkaan eikä tytötkään yritä iskeä toisiaan.

Pakko muuten mainita, että tuli kyllä kivoja uutisia KKK:n kisoista. Mun koulutusryhmäläinen, Riihimäen Jonna ja auspai Rico ottivat maksikakkosissa nollavoiton! Ihan käsittämättömän hienoa!!!:-) ONNEA JONNA JA RICO vielä tätätkin kautta!!!

Tylsää...

Onpa tylsää taukoilla! Onneksi juoksut rupee pikku hiljaa loppumaan ja kohta päästään taas treenaileen!:) Sunnuntaiksi on ilmoittauduttu TSAU:n kisoihin, niihin ollaan sitten menossa. Vähän ensin hirvitti, että kerkeekö loppumaan juoksuilut, mutta kyllä se nyt näyttää varmalta se pääsy.

Jetti ei ole vuotanut tällä juoksulla juuri ollenkaan, eikä sillä ole tarttenu pitää ollenkaan pöksyjä. Mutta kyllä se on kiimanen ollu! Tossa vielä vähän aikaa sitten Ceci ja Jetti lepsoili sen minkä kerkes. Nyt Jetti on alkanu ärähtämään Cecille, jos meinaa neidin peräpeltiin nuuhkahtaa!

Mutta voi vitsi, kun nyt pääsis jo kisaamaan... Oltiin muuten lauantaina agisählyssä Jankkin joukkueella! Kaksi kertaa treenattiin ennen turnausta ja siihen verrattuna meillä meni tooosi hyvin. Oltiinhan me sentään seitsemänsiä! Ja ottaa huomioon, että meidän joukkueessa ei ollut kuin kymmenen henkeä. Yksi niistä maalissa ja kentällä viisi, joten kaikille ei ollut edes vaihtopelaajia! KYL MYÖ OLLAAN HYVVIÄ!

Sitten vielä semmonen juttu, että oon tässä vähän pähkäilly ja ajatellut, että taidan jättää junnupalstan pitämisen kokonaan. Tuskinpa sitä kovin moni lukeekaan (ainakaan junnuikäisistä;>) eikä sinne kyllä kukaan lähettele juttuja, kuvia tms. Joten jos nyt joku haluaa sen homman itselleen, ihan vappaasti! Oon kyllä ajatellu jatkaa juttujen kirjottelua lehteen, mutta en enää junnupalstan alla...

Juoksuista tuoksua

Aika hyvä mie oon arvioimaan!:D Eli äskön kun kirjotin ton edellisen, oltiin lähössä tokoon. Jetti makoili sängyllä, niin kuin yleensä, kysäisin sitten siltä että mennäänkö tokoon. Yleensä neiti pomppaa heti valmiina pystyyn, nyt vaan makoili. Päätin sitten kokeilla paperilla neidin peräpäätä! Ja kappas vaan, punanen läikkähän siitä paperille jäi!;D

Jäi sitten tokot menemättä ja juoksutauolle jäätiin... Hyvä puoli tässä on se, että vaikka 10.2. KKK:n kisat jääkin väliin, päästään varmaan siitä seuraavana vkonloppuna oleviin Turun triplakisoihin!:)

Episkisaraportti ja muuta mutinaa

Jep, elikkäs viime sunnuntaina oli Jankin epikset. Tulin sinne suoraan kirkosta (isosena olemisen tylsempiä puolia...), joten pienessä häslingissä jälleen!:D Menin sitten heti töihin tuomarinsihteeriksi ja äippä lähti koiria lenkittään. Rataan keskittyminen jäi vähän vähälle, joten hyllythän me vetäistiin molempien kanssa! No uusintakierroksella sitten Jetin kanssa tuli nolla, mutta koska se oli vielä epävirallistakin epävirallisempi, ei se tulos jäänyt mihinkään muistiin.

Tytöillä varmaan alkaa juoksut ihan pian. Ovat sen verran paljon lepsoilleet nyt viimeisen parin päivän aikana, että todellakin ihmettelen jos ei viikon sisään näy! Varokaa vaan taas, naapurin pojat!;)

Harkkoja, harkkoja, harkkoja!

Nyt on sitten ollut jo parisen viikkoa harkkoja. Ekoissa joulunjälkeisissä agiharkoissa ei Jettiä pidellyt mikään! Neiti oli vähän liiankin innokas... Hyvin kuitenkin on nyt harkoissa mennyt, missään ei ole ilmennyt ongelmia. *kopkop* Täytyy koputtaa puuta.:D

Kisoissakin piipahdettiin, viikko sitten lauantaina Kirkkonummella. Ja heti saatiin uusi hylly vuoden kunniaksi!;) PM-kisojen takia nollahankkimiset on meni ihan pipariksi... Ennen PMeitä ei tuloksesta välitetty juur ollenkaan, vaan aina haettiin vaan jonkun tietyn osa-alueen onnistumista (kontaktit...) ja PMien jälkeen jäätiinkiin tauolle. Nyt ei sitten ole kuin vasta kolme (tai neljä?) nollaa karsintoihin. oO Tuntuu ihan hassulta, varsinkin kun Jetti ei ole vieläkään juoksuillut, että voipi tulla kiirekin niiden hankkimiseen!

SMeihin on onneksi varma pääsy, piirinmestaruus, joten vähän lisäaikaa saadaan siitä. Ja eiköhän ne nollat nyt tule!;)

Huomenna taas tokoharkat...

Taukoilua...

Ollut vähän joulutaukoa, mikä kyllä näkyy Jetistä! Lenkillä hepuleita tulee vähän väliä, energia ei lopu millään, koko ajan hakee leikkimään ja touhuumaan jne... Eli Jetistä on tullut taukohöperö!:D

Toissapäivänä aloin opettamaan sille ihan uutta temppua, valojen sammuttamista ja jo eilen temppu onnistui täydellisesti, tosin varmuus ei ole vielä huippuluokkaa. Se tassu kun on niiin helppo tökätä pikkasen väärään kohtaan, jolloin katkasijasta ei kuulukaan sitä mukavaa naks-ääntä...

Että tällätteitä tänne, onneksi tauon pitäisi loppua tänään.;)

Vuosi on kulunut

Kyllä, on se niin, on jo vuosi 2007! Pieni kertaus viime vuodesta...

Alkuvuosi sujui ihan mukavasti. Tammikuussa oltiin Kemissä bemarileirillä ja kisailtiin muutamat kisat. Tavallisia kisoja oli vuoden mittaan viikonloppuisin, joskus monta peräkkäin, joskus taukojen lomassa. Seuraavalla b-maajoukkuleirillä huhtikuussa Turussa Jetillä meni länderipiuha päälle. En tiedä vieläkään, oliko vika pelkästään Jetin selässä, jota se jostain syystä tuntui aristavan, vai oliko länderimäisyydellä jotain tekemistä asiaan. Joka tapauksessa oli edessä putki taukoa, hierojalla juoksua, kokeilua, yrittämistä... Kun Jetin selkä tuntui olevan täysin kunnossa, ei neiti suostunutkaan lähtemään radalle. Lopulta saatiin käännettyä asia edes niin päin, että lähdössä ei ehkä pysytty, mutta suunta oli radalle.

Kesäkuussa oli sitten SM-kisat. Suuria tavoitteita ei sinne ollut, tai no tavotteita kyllä, mutta ei oletuksia. Jouduin nimittäin lähtemään kesken riparini noihin SMmeihin ja koko kisapäivän ajan mieli oli ihan jossain muualla kuin agilityssä. Ja vaikka kuinka yritin, en saanut keskittymistäni täydellisesti rataan ja agilityyn. Joten pipariksihan se meni... Hylly heti ekalta radalta.

Konfirmoiduin sitten juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Eipä siinä mitään, seuraavana päivänä lähdimme Tarjan ja Timon (Kautiala ja Moisio) kanssa kesälomareissulle länsirannikolle. Seuraavana vkonloppuna oli kisat Vöyrissä. Jetin ja mun osalta ei mitään suureempaa menestystä tullut, vaikka muutama rata menikin ihan kivasti.

Tytöt aloittivat juoksunsa sitten heti tämän jälkeen, Ceci vähän Jettiä aikaisemmin. Agirotu menikin Jetin kanssa ohi, Cecillä päästiin pari rataa tekemään. Mutta eipä sieltäkään mitään menestystä tullut, kuten arvata saattoi juoksunjälkeisestä käppänätytöstä!;)

Kohta olikin jo karsinnat, heinäkuun puolessa välissä. Ihan vasta juuri ennen karsintoja päästiin pari kertaa treenaamaan, mutta ei se näyttänyt haittaavan. Viikonloppu oli aivan fantastinen! Olimme Jetin kanssa neljänsiä ja paikka PM-kisoihin Tanskaan aukeni. Koimme kamalaa epäonnea kisoissa ja ihan oikeasti olisimme olleet kolmen parhaan joukossa, ilman yhden radan keinua. Jetti päätti ihan yhtäkkiä hypätä kesken keinun pois... Mitä ei ole vuosiin tehnyt, eikä varmaan teekään, kuin korkeintaan karsinnoissa!:D

Länderileiri elokuussa, koulun alku jne. Eipä mitään mainittavaa. Harkkasimme kovasti, ohjaus kulki, toteutin kunto-ohjelmaani ja paineet kasvoivat. Joka treenien jälkeen jännitin enemmän ja enemmän ja kuukaudet kuluivat. Kisat loka-marraskuussa eivät menneet yhtään nappiin ja joulukuun Tanskan reissulle paineet vain kasvoivat.

No viimein joulukuu koitti, kuten myös PM-reissu. Kisat eivät sujuneet täysin nappiin, mutta onneksi saimme edes tuloksen! Ja ihan kivan sijoituksen, 9. Oli ihan mukava tulla kotiin. Siihen asti, kunnes sain soiton ja kuulin Kapun tapahtumasta.:( Seuraavat päivät menivät itku kurkussa. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että samana päivänä veimme Cecin eläinlääkärille pahan ientulehduksen takia. Silmänräpäyksessä ientulehdus muuttuikin epäillyksi kasvaimeksi! Viikon kuluttua oli tarkoitus saada lopulliset tulokset. Ja se viikko kului hitaasti...

Viimein saimme kirjeen eläinlääkäriasemalta. Se oli kuin olikin ollut pelkkää ientulehdusta ja kuulemma jonkin sortin liikakasvua. Huh... Parempi näin päin!

Joulu ja uuden vuoden aatto sujuivat mukavasti ja vihdoin saatiin tapahtumarikas vuosi päätökseensä. Menestyksekästä Vuotta -07 ihan jokaiselle lukijalle!:)